Elokuva-arvostelu: Itkuvaroitus – Myrskyluodon Maija on yksinkertaisesti mestariteos

Myrskyluodon Maija on varmasti yksi vuoden odotetuimmista kotimaisista elokuvista. Odotukset totisesti palkitaankin, sillä Tiina Lymin ohjaustyö on selkeä viiden tähden elokuva.

Myrskyluodon Maija

*****

Sekä ahvenanmaalaiskirjailija Anni Blomqvistin Myrskyluoto-romaanisarja että siitä tehty vuoden 1976 Myrskyluodon Maija -televisiosarja ovat muodostuneet suomalaisten rakastamiksi klassikoiksi. Ei olekaan varmaan ollut mikään kevyt päätös lähteä tekemään aiheesta uutta elokuvasovitusta. Näyttelijänäkin tunnettu ohjaaja Tiina Lymi on tähän haasteeseen uskaltanut tarttua.

Maria Mickelsdotter elää 1800-luvun puolivälissä vielä lapsuudenkodissaan Ahvenanmaan Simskälassa. Maijaksi kutsuttua nuorta naista pidetään suurperheessään hieman kummallisena tapauksena, joka vaipuu usein omiin ajatuksiinsa.

Ensimmäiset kuvat julki – tältä näyttävät Myrskyluodon Maija ja Janne

Surukseen Maija luvataan vaimoksi kauempaa tulleelle Jannelle, vaikka ihastuksen kohde on oman kylän poika Magnus. Pitkän kihlausajan jälkeen Maija ja Janne muuttavat ulkosaaristoon, karulle Myrskyluodon saarelle, jonne he alkavat rakentaa elämäänsä. Arki on raskasta, mutta eteenpäin auttaa rakkaus, joka on lopulta syttynyt myös Maijan sydämeen.

Åke Lindmanin 1970-luvun sarja oli jo tuotannollisilta lähtökohdiltaan näytelmällisen oloinen. Lymin tulkinta on kaikessa komeudessaan Elokuva. Perustarina on toki sama, mutta esimerkiksi pääparin välinen dynamiikka ja kokonaisuuden muukin tunnelma on Lymin versiossa aistillisempi ja tietyllä tapaa mystillisempi.

Nimiosaa näyttelevä Amanda Jansson oli hyvä Ylelläkin esitetyssä ruotsalaissarjassa Ohuella langalla, mutta Myrskyluodon Maijassa hän on suorastaan loistelias. Jansson on todellinen löytö haaveilevan ja herkän, mutta silti voimakkaan omapäisen Maijan rooliin.

Tunteellisuudessa ei säästellä. Sentimentaalisemman katsojan itku alkaa luultavasti keskivaiheen paikkeilla, eikä siitä juuri laannu ennen viimeisiä lopputekstejä. Omaa tehtäväänsä tässä suorittaa Lauri Porran äärimmäisen toimiva musiikki, joka ei häviä Lasse Mårtensonin legendaarisille sävellyksille tv-sarjasovituksessa.

Huomionarvoista on sekin, että elokuva kantaa koko kestonsa. 163 minuutin mitta on omalla tavallaan riski, joka on kuitenkin ehdottomasti kannattanut ottaa. Kyseessä on suurelokuva tässäkin mielessä.

Tuntuu jollain tapaa osuvalta, että juuri Lymi ohjannut elokuvan. Hän on tehnyt päteviä töitä ohjaajanuransa alusta lähtien ja vuoden 2021 minidraamasarja Sisäilmaa oli jo melko lailla huikea ja syystäkin laajasti suitsutettu tapaus.

Myrskyluodon Maijan hienous ei siis tule yllätyksenä. Silti se on odotuksiakin hienompi saavutus, pienimpiäkin yksityiskohtia myöten tarkkaan hiottu kokonaisuus, yksinkertaisesti sanottuna mestariteos.

Draama. O: Tiina Lymi. N: Amanda Jansson, Linus Troedsson, Jonna Järnefelt, Tobias Zilliacus. (Suomi 2024). 163 min.